Liikkuva koulu on nyt koulujen arkea

30.5.2017

Liikunnan aluejärjestöt kuntien ja koulujen apuna Liikkuva koulu –toiminnan kehittämisessä

Liikkuva koulu -ohjelma on saanut tuulta purjeisiinsa. Hallituksen kärkihankkeen tavoitteena on, että jokainen peruskoulu on mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa. Valtakunnallisesti lukema on tällä hetkellä 1978, joka tarkoittaa 80 prosenttia suomalaisista peruskouluista. Kainuusta mukana ovat kaikki Kainuun koulut.

Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Koulupäivän aktiivisuus voidaan jakaa useaan eri alueeseen; siihen kuuluu mm. välituntien toiminta, koulumatkojen liikkuminen, liikuntakerhot, oppituntien istumisen tauottaminen tai liikkeen sisällyttäminen suoraan oppiaineisiin.

"Ohjelma on otettu hyvin vastaan. Rekisteröityneiden koulujen määrä on kasvanut nopeasti", sanoo Liikunnan aluejärjestöjen Liikkuva koulu koordinaattori Pasi Majoinen. "Liikkuva koulu koetaan hyväksi ohjelmaksi, joka on helppo viedä koulujen arkeen."

Liikkuva koulu -ohjelman vahvuus on se, että jokainen koulu voi rakentaa oman liikkuvan koulunsa, valmista toimintamallia ei ole. Koulut ovat lähteneet rakentamaan omaa liikkuvaa kouluaan omannäköiseksi. Yleensä ensimmäiset askeleet on otettu välituntiliikunnan lisäämisellä.

"Koulut ovat hyvin eri vaiheissa. Osassa kouluissa ollaan vielä alussa, kun taas pitempään kehittämistyötä tehneissä kouluissa pohditaan, kuinka uudet hyväksi koetut tavat saadaan osaksi koulun toimintakulttuuria", toteaa Majoinen.

"Esimerkiksi Kajaanin Kätönlahden koulu on hyvä esimerkki siitä, miten asioita viedään vähitellen eteenpäin. Ensin koululla käynnistyi yksi pitkä välitunti, sitten koulupäivään lisättiin toinen pitkä välitunti ja nyt mietitään kovasti erilaisia toteutustapoja oppituntien aktivoimiseksi", kertoo Ira Liuski Kainuun Liikunnasta.

Hyvät tavat kiertoon mentorien avulla

Koulujen ja kuntien tukena ohjelman toteuttamisessa ovat Suomessa toimivat 15 eri liikunnan aluejärjestöä. Aluejärjestöt kuten Kainuun Liikunta ovat avustaneet hakemuksien suunnittelussa, koulutuksien avulla, toimimalla mentoreina, liikunnallisen kerhotoiminnan edistämisessä sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan tukemisena.

"Koulut kaipaavat käytännön ideoita ja vinkkejä. Mentoroinnista on saatu paljon hyvää palautetta. Koulukohtaisten tai ryhmämentorointien kautta saadaan levitettyä hyviä käytäntöjä eteenpäin."

Liikunnan aluejärjestöillä on käytössään 70 Liikkuva koulu mentoria, jotka ovat omalla osaamisellaan ja kokemuksellaan valmiita auttamaan kouluja Liikkuva koulu -toimintojen suunnittelussa. Viime vuoden aikana mentorointilaisuuksia on järjestetty 294 ja koulukontakteja oli viime vuoden aikana 706 kappaletta. Osana mentoroinnin kokonaisuutta on toteutettu koulukohtaisia, kouluille maksuttomia, Liikkuva koulu –työpajoja, joissa koko koulun henkilökunta on päässyt pohtimaan ja suunnittelemaan yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Liikunnan aluejärjestöt toteuttivat vuoden 2016 aikana yli 200 Liikkuva koulu -työpajaa.

Majoinen toteaa, että lopulta Liikkuva koulussa –ohjelmassakin on kysymys koulujen toimintakulttuurin muutoksesta: "Liikkuva koulu ei ole irrallinen osa koulupäivää, vaan osa koulujen perustyötä." "Kyse on prosessista, joka syvenee askeleittain", täydentää Liuski.

Lisää liikettä myös oppilaiden iltapäivään

Liikunta vaikuttaa aivojen hyvinvointiin samalla tavalla kuin se vaikuttaa edullisesti ihmisten sydänterveyteen ja luuston terveyteen. Toisaalta liikunta oppilaiden kannalta mielenkiintoisesti toteutettuna tekee koulupäivästä viihtyisämmän ja saattaa sitä kautta lisätä oppimisen edellytyksiä ikään kuin motivaation kautta.               

"Ensisijaisen tärkeää Liikkuvan koulun onnistumisen kannalta on koulun johdon tuki ja sitoutuminen. On tärkeää, että Liikkuva koulu työ on koulun yhteinen valinta ja sitä tehdään koko kouluyhteisöllä. Pienillä teoilla ja toimintakulttuurin muutoksilla voi olla iso vaikutus lapsen aktiivisuuden tukemisessa ja lisäämisessä."

"Puolangalla oli hienoa nähdä, miten koko kouluyhteisö on asiassa mukana. Asioita pitää välillä myös kyseenalaistaa, vaikka taustalla onkin vahva yhteinen tahtotila", kannustaa Liuski Kainuun kouluja.

Syksyllä tavoitteena on jatkaa koulun henkilökunnan ja oppilaiden koulutusten lisäksi koulujen ja urheiluseurojen yhteistyön lisäämistä, jotta iltapäivien harrastusmahdollisuudet paranevat.

Aluejärjestöt ovat mukana järjestämässä Liikkuva koulu -verkostotapaamisia koulujen ja kuntien Liikkuva koulu toimijoille sekä alueellisia seminaareja yhteistyössä Aluehallintoviranomaisten ja Liikkuva koulu –ohjelman kanssa.

Tunnuslukuja:

Aluejärjestöjen järjestämät koulutukset vuonna 2016:

Mentorointitilaisuudet: 294

Koulukontaktit: 706

Koulujen henkilökunnan koulutukset: 7 090 henkilöä

Oppilaiden vertaisohjaajakoulutukset: 9 255 henkilöä

 

Lisätietoja

Ira Liuski, Lasten- ja perheliikunnan kehittäjä, Kainuun Liikunta ry.

P. 044-5325918, ira.liuski(a)kainuunliikunta.fi

 

Pasi Majoinen, Liikkuva koulu koordinaattori, liikunnan aluejärjestöt

P. 0400-920237, pasi.majoinen(a)pokali.fi

 

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamista vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Lisätietoa Liikkuvan koulun verkkosivuilla: www.liikkuvakoulu.fi.

Liikunnan aluejärjestöt kuten Kainuun Liikunta tarjoavat kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulupäivän liikunnallistamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.